Huipulla tuulee

Olen näistä maisemista kirjoittanut jo monta kertaa ja tulen varmasti tulevaisuudessa kirjoittamaan vähintään yhtä monta. Nämä ovat jotain uskomatonta, vuodenajasta riippumatta.
Meidän tonttihan jatkuu tuonne peremmälle kallioisena ryteikkönä. Kesällä sinne ei edes tullut kunnolla kiivettyä vaikeakulkuisuuden takia. Eilen käytiin kuitenkin koko perheen voimin ihastelemassa sieltä aukeavia maisemia. Minulla ei tietenkään ollut kameraa mukana.
Tänään kiivettiin sinne Elisan kanssa ihan vartavasten kamera mukana. Tuo kuvausapulaiseni ei vain osaa ottaa huomioon 22 vuoden ikäeroamme, saatika mukana raahaamaani kameraa. Pakkasta oli vain pari astetta, mutta tuuli oli kova ja jäätävän kylmä. Toppavaatetus piti hyvin lämpimänä, pienen hienkin sain pintaan kiivetessäni.
Kiva reissu meillä oli, parhaimmat maisemat jäivät tosin kuvaamatta, ne kun olivat suoraan aurinkoa kohti. Sinne pitää kiivetä uudestaan vähän pilvisemmällä säällä.
Ja tuo takapihan ryteikkö pitää ehdottomasti raivata, jotta noiden maisemien katseleminen sujuu pienemmällä vaivalla.

Tänään meidät on kutsuttu lasten gamle faffalle syömään. Muu porukka lähti vielä pulkkamäkeen, minä painun suihkuun ja laittamaan itseäni valmiiksi.

Hyvää sunnuntain jatkoa!