Täällä kiertää koululaiset lokakuussa joululehden kanssa. Joululehti on eräänlainen katalogi, josta halukkaat voivat tilata erilaista tavaraa; aina keittiöesineistä elokuviin ja leluihin. Käsittääkseni tällä kartutetaan luokan retkikassaa.
Olemme viimeksi tilanneet jotain vielä Suomessa asuessamme, mutta tänä vuonna ovemme taakse lehden kanssa ilmestyi Elisan koulukummi, emmekä raaskineet kieltäytyä. Tilasimme Elisalle DVD-elokuvan ja Willalle paperilennokkikirjan. (Paperilennokkikirjasta meillä oli ennestään jo kokemuksia, kirjoitinkin niistä täällä.)
Tämä tänään saapunut kirja on vähän pienempi kooltaan ja paperi on ohuempaa sekä mattapintaista.
Papereita on kymmeniä eri kuvioisia ja taittelumalleja neljä. Mallit ovat yksinkertaisempia kuin aikaisemmassa kirjassamme ja ohuempi paperi teki taittelemisesta helpompaa. Itse taittelin kirjaimmellisesti vasemmalla kädellä, kun autoin lapsia ja oikea käsi työsti samalla jauhelihapihvitaikinaa ;)
Edit: Näiden tekemiseen ei myöskään tarvita saksia niin kuin aikaisemman kirjan kanssa!
Perjantaina on luvassa vähän jouluisempaa askartelua kun muutama ystäväni lapsineen saapuu meille askartelemaan. Luvassa on glögiä, pipareita ja joululauluja. Ja kun kahdeksan 1-6 vuotiasta toimii saksien kanssa, on luvassa varmasti myös muutamat sydämentykytykset!
Nyt minä jatkan Willan Angry Birds pipon viimeistelyä ja avaan telkkarista Animal Planetin.
Huomiseen!
Showing posts with label Lapset. Show all posts
Showing posts with label Lapset. Show all posts
4 Dec 2013
1 Oct 2013
Hypitäänkö hyppistä vai pelataanko tvistiä?
Meillä on ollut aivan mahta ilta!
Mies kävi töiden jälkeen ostamassa kaksi hyppynarua, olivat Elisan kanssa puhuneet meidän onnettomasta, todella pehmeästä hyppynarusta, jolla on todella vaikea hyppiä. Koulussa hyppivät paljon hyppynarulla ja Elisa halusi harjoitella kotona.
Ruuan jälkeen me sitten ulkoistauduttiin koko porukka ja hypittiin. Opetettiin lapsille erilaisia hyppis-leikkejä ja saatiin mahtavat naurut kun ohi kulkeva naapuri yhtyi leikkiin mukaan. Naapuri on varmasti jo lähemmäs 70-vuotias!
Tämän jälkeen innostuttiin opettamaan lapsille pikipadan säännöt ja tajusin miten mahtavaa kun lapset ovat jo näin isoja! Tämä voi kuulostaa jotenkin tyhmältä, mutta jotenkin vain ovet aukenivat aivan uusiin ulottuvuuksiin. (Samanlainen Ahaa-elämys tuli viime jouluna kun lapset oppivat pelaamaan Unoa :)
Näihin tällaisiin leikkihin heittäytyy itsekin mukaan ihan eritavalla kuin esimerkiksi minä auto-leikkeihin. En vain osaa. En kertakaikkiaan voi ymmärtää mitä hauskaa siinä voi olla ja olenkin yleensä hätää kärsimässä kun pitäisi keksiä jotain Willaa kiinnostavaa puuhailua.
Elisan kanssa on helpompaa, tykätään molemmat mm. askartelusta ja valokuvaamisesta. Tuosta syystä Elisa saikin oman kameran 4-vuotislahjaksi, kun tajusin, että siinä meille jotain yhteistä puuhaa, josta molemmat nauttii.
No, me oltiin siis ulkona koko ilta ja vielä sisään tullessa askarreltiin kuminauhasta tvistnauha. Ongelmaksi muodostui oma muistini ja siksi kysynkin nyt teiltä:
Miten sitä tvistiä nyt pelattiinkaan?
Yksi leikki oli sellainen, että molemmat 'tolpat' tekevät nauhasta 'sotkun' ja sitten muut yrittävät päästä tuon sotkun läpi koskematta nauhaan.
Mutta sitten oli vielä erilaisia hyppyleikkejä, 'tolpat' pitivät nauhaa nilkoissa/polvissa/reississä ja sitten piti hyppiä narun yli, astua sen päälle, erilaisin sarjoin. Miten se oikein meni?
Hyppisleikkeistä muistan Ranskalaiset, Pikku Karhun ja Aakkoset. Mitä muita niitä oli?
Me ollaan ihan fiiliksissä! En malta odottaa, että voin opettaa lapsille miten leikitään kirkonrottaa, purkkista, kymmentä tikkua laudalla tai maita. Huomenna meinataankin suunnistaa hiekkakentälle ja kokeilla miten maiden pelaaminen sujuu :)
Mies kävi töiden jälkeen ostamassa kaksi hyppynarua, olivat Elisan kanssa puhuneet meidän onnettomasta, todella pehmeästä hyppynarusta, jolla on todella vaikea hyppiä. Koulussa hyppivät paljon hyppynarulla ja Elisa halusi harjoitella kotona.
Ruuan jälkeen me sitten ulkoistauduttiin koko porukka ja hypittiin. Opetettiin lapsille erilaisia hyppis-leikkejä ja saatiin mahtavat naurut kun ohi kulkeva naapuri yhtyi leikkiin mukaan. Naapuri on varmasti jo lähemmäs 70-vuotias!
Pahoittelen huonolaatuisia kuvia, oli vaikea kuvata tilannekuvia kun toimi itse 'tolppana' :)
Tämän jälkeen innostuttiin opettamaan lapsille pikipadan säännöt ja tajusin miten mahtavaa kun lapset ovat jo näin isoja! Tämä voi kuulostaa jotenkin tyhmältä, mutta jotenkin vain ovet aukenivat aivan uusiin ulottuvuuksiin. (Samanlainen Ahaa-elämys tuli viime jouluna kun lapset oppivat pelaamaan Unoa :)
Näihin tällaisiin leikkihin heittäytyy itsekin mukaan ihan eritavalla kuin esimerkiksi minä auto-leikkeihin. En vain osaa. En kertakaikkiaan voi ymmärtää mitä hauskaa siinä voi olla ja olenkin yleensä hätää kärsimässä kun pitäisi keksiä jotain Willaa kiinnostavaa puuhailua.
Elisan kanssa on helpompaa, tykätään molemmat mm. askartelusta ja valokuvaamisesta. Tuosta syystä Elisa saikin oman kameran 4-vuotislahjaksi, kun tajusin, että siinä meille jotain yhteistä puuhaa, josta molemmat nauttii.
No, me oltiin siis ulkona koko ilta ja vielä sisään tullessa askarreltiin kuminauhasta tvistnauha. Ongelmaksi muodostui oma muistini ja siksi kysynkin nyt teiltä:
Miten sitä tvistiä nyt pelattiinkaan?
Yksi leikki oli sellainen, että molemmat 'tolpat' tekevät nauhasta 'sotkun' ja sitten muut yrittävät päästä tuon sotkun läpi koskematta nauhaan.
Mutta sitten oli vielä erilaisia hyppyleikkejä, 'tolpat' pitivät nauhaa nilkoissa/polvissa/reississä ja sitten piti hyppiä narun yli, astua sen päälle, erilaisin sarjoin. Miten se oikein meni?
Hyppisleikkeistä muistan Ranskalaiset, Pikku Karhun ja Aakkoset. Mitä muita niitä oli?
Me ollaan ihan fiiliksissä! En malta odottaa, että voin opettaa lapsille miten leikitään kirkonrottaa, purkkista, kymmentä tikkua laudalla tai maita. Huomenna meinataankin suunnistaa hiekkakentälle ja kokeilla miten maiden pelaaminen sujuu :)





