Voi KAAOS!

Ette usko mikä kaaos tästä päivästä muodostui!
Kaikki alkoi oikeastaan jo eilen, parin tunnin päästä nukkumaan menosta Willa alkoi yskiä, hengitys rohisi ja huomasimme kuumeen nousseen. Yllätys, yllätys.
Lapsien oli joka tapauksessa määrä jäädä isänsä kanssa kotiin tänään, joten sen isompaa ongelmaa siitä ei koitunut.
Tänä aamuna soitti anoppi ja kysyi olisko meidän mahdollista kyyditä hänet Göteborgiin sairaalaan kovien mahakipujen takia. Itse olin joka tapauksessa menossa samalle suunnalle työkeikalle, joten sovimme, että lähdemme koko porukka ja itse hyppään matkalla kyydistä pois.
Laitoin tavarat valmiiksi ja huomasin alakerran tädin soittaneen minulle kuudesti. Alakerran täti sairastaa MS:ää ja käyn hänen puolestaan silloin tällöin kaupassa ja auttelen muutenkin, jos tarvetta ilmenee.

No, hätä se oli sielläkin. Tietysti. Ei päässyt sängystä ylös saakka, oli maannut puoliksi sängyllä, puoliksi lattialla aamu kuudesta saakka. Perhetuttavat oli kuitenkin saanut hälytettyä paikalle, mutta eivät vieläkään saaneet häntä mihinkään suuntaan. Mies lähti sitten kesken aamupalansa sinne auttamaan. Homma ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen vaan olivat joutuneet soittamaan ambulanssin.

Näinhän se aina menee. Kun on jotain tapahtuakseen, tulee kaikki päälle kerralla. Anoppi on edelleen sairaalassa, naapurin täti myös. Willa on edelleen kuumeessa, Elisa onneksi vaikuttaisi olevan paranemaan päin. Tälle viikonlopulle ei siis kovin suuria suunnitelmia.

Kuumepotilas vol. 2

Meidän sängyn petaaminen on asia, josta en yleensä tingi. Tänä aamuna se jäi kuitenkin petaamatta.Tiedän, että kohta mennään nukkumaan, eikä ole mitään järkeä pedata sänkyä parin tunnin takia. Mutta joka kerta oven ohi kulkiessani se häiritsi. Vedin makuuhuoneen oven kiinni ensihätään. Kyllä se silti häiritsee! Ja siksi meinaankin nyt iskeä kynteni kesävaatekankaisiin.

RAUHALLISTA PERJANTAI-ILTAA TEILLEKIN!