I wish...

Voin heti alkuun kertoa, että minä en ole ollut viime aikoina syynä kenenkään hymyyn. Flunssailen jo kolmatta viikkoa, eikä tämä tunnu tästä paranevan. Tai tuntuu, muutamana aamuna on ollut parempi olo ja siitä syystä olen varmasti riehaantunut vähän liikaa ja seuraavana päivänä tuo touhuaminen on kostautunut.
Mutta kun meillä on ollut täällä aivan tajuttoman lämpimät ja aurinkoiset kelit! Aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta jo pari viikkoa, ei sitä nyt vaan raaski maata sohvalla. Ennen kuin on aivan pakko.

Sisäremontit on tauolla, mutta puutarhassa onkin tapahtunut yhtä ja toista Itse olen nyt yrittänyt keskittyä vain haahuilemaan ympäriinsä, tekemään suunnitelmia ja ohjeistamaan miesväkeä. Paljon on vielä raivattavaa, rakennettavaa ja suunniteltavaa. Terassin laudoituksen ajattelimme vaihtaa komposiittiin, nykyinen on niin huonossa kunnossa, että viime kesänä saime kaivaa tikkuja lasten jaloista harva se päivä.
Mutta kun se nyt ei vain ole niin yksinkertaista. Värivaihtoehtoja on valtavasti, puhumattakaan terassin lopullisesta koosta ja muodosta. Talokaan ei vielä ole lopullisessa ulkoasussaan, joten on todella vaikea hahmottaa lopputulosta.

Huomiselle on luvattu sadetta, saan hyvällä omalla tunnolla parannella itseäni sohvalta käsin. Nyt palaan netflixin pariin.

Hyvää viikonloppua!

(Vahinko)kevätsiivous.

Kevät, kevät, kevät!
Tänne on rantautuneet aivan ihanan aurinkoiset ilmat, eilen kiivettiin tv-mastolle ja tälle päivälle oli suunniteltu puutarhan raivausta.

Elisa leikki kaverinsa kanssa ulkona jo heti aamusta ja pojat lähtivät puutarhahommiin. Minun piti vain äkkiä pedata sängyt...

Kun olin saanut meidänkin sängyn pedattua, huomasin miten likainen makuuhuoneen ikkuna oli. Äkkiäkös sen pesee. Ja pukuhuoneen ikkunan. Ja peilit... Olohuoneen ikkunathan on tietysti pakko pestä.

Siitä se sitten taas lähtikin lapasesta, muu perhe puuhasteli ulkona, minä sisällä dokumentteja puhelimesta kuunnellen. Alakerta tuli pestyä ja puunattua lattiasta kattoon ihan vahingossa.

Perjantaina viikkosiivouksen lomassa keräsin jo pois talvisemmat sisustustavarat, lampaantaljat, paksut torkkupeitot ja neulotut tyynyt. Tilalle kevyempää ja keväisempää. Väriäkin.

Pariviikkoa sitten ihastelin kukkakaupassa sitruspuuta, se jäi kuitenkin ostamatta ja nyt harmittaa. Ensi viikolle siis luvassa uusi kierros, katsotaan mitä sieltä loppupeleissä kotiutuu.
Huomenna on vuorossa yläkerta, lapsilla on lomapäivä, joten ajattelin ottaa heidät mukaan puuhailemaan. Todellisuus menee varmaankin niin, että lapset painuvat pihalle heti aamupalan jälkeen ja minä jään yksinäni siivoamaan ;)

Aurinkoista viikkoa!

Kävelyllä

 Hyvää viikonloppua!

It's great to be me

Tämä aamu valkeni sumuisena ja toi heti mukanaan paniikin sekaisen stressin iltapäivän dementian kokeesta. Anomiat, apraxiat ja agnosiat eivät tuntuteet pysyvän päässä sen kauemmin kuin dementiaan hoitoon käytettävät lääkkeet, saatika niiden sivuvaikutukset.
Koe meni kuitenkin hyvin ja koulun ulko-oven avatessani minua vastassa oli mitä kaunein auringonpaiste. Kaivoin aurinkolasit laukusta ja suuntasin lelukauppaan ostamaan lahjoja huomisille syntymäpäiväkutsuille. Sitäkin olin jo ehtinyt stressaamaan, minulla ei ole mitään käsitystä mistä 7-vuotiaat pojat pitävät, mutta olin kaupasta ulkona alle kymmenen minuutin. Vau!

Elisan kauneussalonki;
mitä sitä ei isä tyttärensä puolesta tekisi :)

Pitää vielä hehkuttaa, että olen todellakin löytänyt oman alani. Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian luennot ovat uskomattoman mielenkiintoisia, katselemme dokumenttejä sarjamurhaajista, keskustelemme erilaisista diagnooseista ja niiden hoidosta. Keskiviikkona ihan harmittaa, että seuraavaan luentoon on niin pitkä aika! Voisin istua kuuntelemassa ja keskustelemassa aiheesta vaikka päivittäin :)
Sainkin opiskelukaveriltani vinkin paikallisesta radioappsista puhelimeen, josta voi kuunella erilaisia dokumenttejä liittyen Ruotsin ja maailman suurimpiin murhamysteereihin, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin. Musiikin kuuntelu onkin jäänyt tyystin, tänään siivotessani kuuntelin samalla dokumentin ruotsalaisesta sarjamurhaajasta :D
Suuremmat jatko-opintohaaveet ovat kyllä tämän koulutuksen myötä karisseet pois. Vaikka mielenkiintoa riittäisi, ei pää jaksa opiskelua ruotsiksi kun joka kolmannen sanan oikeinkirjoituksen saa tarkastaa sanakirjasta. Lääketieteelliset termit on saanut unohtaa melkein tyystin, kun opettelemista on pelkästään niissä ruotsinkielisissä.

Nyt minä lähden verryttelemään keskiviikon lenkistä kipeytyneitä jalkojani uudelle pyörähdykselle ja kuuntelen dokumentin Estonian uppoamisesta.

Mahtavaa perjantain jatkoa teillekin!

My Little Indian Girl

Fredagsmys

Hengitys

Se on automaattista.

Siihen ei terveenä kiinnitä huomiota.
Sen huomaa vasta kun se ei toimi.

Tänään se ei Willalla toiminut. Minut hälytettiin heti aamusta takaisin kotiin, luentoa oli kestänyt 45 minuuttia kun puhelin soi. Willa yskii, eikä se tunnu lääkkeellä laantuvan, vaikuttaa väsyneeltä eikä oiken pysy muiden mukana. Tämä oli kyllä odotettavissakin, pari yskänpuuskaa tuli jo aamupuuhien aikaan.
47km ajo takaisin ja poika päiväkodista. Yski raukka vedet silmissä, puhekaan ei enää onnistunut. Äkkiä kotiin ja lisää lääkettä, poika sohvalle television ääreen ja ikkunat auki.
Yskiminen laantui päivänmittaan rohisevaksi hengitykseksi, palatakseen taas illalla voimakkaana takaisin. Tämän lisäksi pientä lämpöilyä, vuotava nenä ja vatsa sekaisin. Minkähänlainen tauti tämä on.
Astmalääke ei tunnu täysin riittävän, mutta toivomme, että uni rauhoittaisi. Jollei, niin kohta lähdetään päivystykseen. Vaihtoehtona on myös kortisonitabletit ja niitä annetaan jos menee keskellä yötä todella pahaksi.

Minulta jäi siis koulupäivä välistä, olen istunut Willan vieressä sohvalla koulutöitä tehden. Keskittyminen oli vain kovin vaikeaa, kun herra Höpöttäjän yskä lakkasi, alkoi taukoamaton, pari tuntia kestänyt puhetulva. Otti selvästi tuon aamun hiljaisuuden takaisin ;)

Ollaan päästy sairastumisien suhteen helpolla tänä syksynä ja talvena. Onkin noussut pieni epäilys vanhan kodin tai päiväkodin mahdollisesta kosteusvauriosta/homeesta. Lapsien ei ole pitänyt sairastumisten vuoksi olla pois koulusta/päiväkodista kertaakaan tänne muuton jälkeen.
Mies jää huomenna Willan kanssa kotiin, minä pääsen kouluun.

Tämä päivä on menty ihan minimillä kaiken suhteen, pedit jäivät petaamatta, pyykit on vielä koneessa ja olohuone lainehtii kirjoista. Nyt raivaushommiin siis.