[Pepparspray]

11 Nov 2013

Näin voi alkaa vain hyvä viikko

Ohjelman täyteisen viikonlopun jälkeen startattiin uuten viikkoon hyvillä mielin. Herättiin koko poppoo samasta sängystä, lapset ovat olleen yskäisiä ja nukkuneet huonosti, vaeltaneet vuoron perään meidän sänkyymme harva se yö. 5:55 soitti kelloradio, löhöttiin sängyssä 6:15 saakka, jolloin miehen oli pakko nousta ehtiäkseen seitsemäksi töihin. Minä ja lapset vietettiin rauhallinen aamu, Elisa vietiin vapaa-ajankerhoon 7:30 ja heti sen perään Willa päiväkotiin.
Olin ennätysajassa jo matkalla kohti koulua, ihanaa kun sai ajella ilman sen kummempaa kiirettä, vilkuilla sivusilmällä pakkasaamun häikäiseviä maisemia. Matkalla vannoinkin, että alan kantamaan kameraa mukanani joka paikkaan, jotta saan taltioitua mm. nuo taianomaiset hetket ennen auringonnousua.
Iltapäivällä kävin hakemassa äitini lähettämän paketin. Äitini oli kyllä varoittanut, että paketti on ISO, mutten ollut todellakaan varautunut niin isoon. En saanut pakettia mahtumaan autoon ja jouduinkin avaamaan sen siinä huoltoaseman pihassa ja jakamaan pienempiin osioihin. Paketti sisälsi mm. äitini keväällä vanerista tekemät linnan ja nukkejen vaaterekin. Lapset olivat todella innoissaan ja riensivätkin heti kotiuduttuamme yläkertaan leikkimään.
Elisan voimisteluharjoitusten jälkeen lähdin pitkästä aikaa lenkille. Ja voi että, se tuntui hyvälle! Minun kotiuduttuani oli mies laittanut lapset nukkumaan ja lähti itse omalle kierrokselleen. Minä kävin pitkässä, kuumassa suihkussa ja olo on mitä mahtavin.




Viikko siis alkoi hyvissä merkeissä ja näillä näkymin jatkuukin niin. Huomenna on edessä mm. reissu Ikeaan ostamaan viimeiset jutut pukeutumishuoneeseemme. Ensimmäiset kaksi kaappia koottiin viikonloppuna, kaksi on vielä koottavana. Kaapeista puuttuu vielä ovet, toinen rekki, yksi laatikko, jne, mutta pikkuhiljaa :)
Toiselle seinustalle valikoitui loppupeleissä Ikean MALM-meikkipöytä. Sitä ja ryijymattoa lähden huomenna hakemaan. Yritän ehtiä ottamaan kuvia kun loputkin tavarat ja vaatteet löytävät paikalleen.

Hyvää alkanutta viikkoa teillekin!

22 Oct 2013

Livingroom Details

Olohuoneen yksityiskohtia. Huone on toistaiseksi niin pelkistetty, ettei täällä hirmusti ole mitään yksityiskohtia joita kuvata. Seinät ovat vielä paljaat, en ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen, että mitä ja mihin.
Viime viikolla tilasin Happy Lights-valoja, yksi 35 palloinen ruokailutilan verhotankoon roikkumaan, kaksi lastenhuoneisiin sopivin värein. Ruokailutilan verhotankoa ei vielä ole, joten valot makaavat ruokailutilan senkin päällä.




Olohuoneen pöydän virkaa toimittaa vielä vanha rahi ja tarjotin. Tilda-kirjat eivät toki vielä ole joulu-askarteluita varten siihen päätyneet, vaan ollaan Elisan kanssa etsitty koriste-ideoita hänen huoneeseensa. Vielä kelpaa vaaleanpunainen, pilvihörhelöt, pitsit ja tyttömäisyys, niillä siis mennään niin kauan kuin mahdollista. Tämä vaihe menee auttamatta jossain vaiheessa ohi ja kauhulla odotan niitä bändi-julisteita. Onneksi kellari mahdollistaa tulevien murkkuikäisten sinne majoittamisen ;)
Mistä tulikin mieleeni, että odotan niiiiiiiiin paljon, että saadaan portaat kellariin sisäkautta. Niiden myötä mahdollistuu niin kunnon kodinhoito-tilat, kuraeteinen harrastusväline säilytyksineen ja kulku autotalliin sisäkautta. Tuo viimeisin taitaa olla listan kärkipäässä tällä hetkellä, kun aamuisin ollaan kastuttu läpimäräksi autolle juostessa. Aurinkoiset syyskelit näyttävät siis olevan takana päin, ensi viikolle saakka luvattu sadetta ja kovaa tuulta. Lämpötila kuitenkin huotelee vielä kymmennessä asteessa, joten lunta ei tänne ole lähiaikoina luvassa.

Nyt menen tyhjentämään tiskikoneen ja pakkaamaan reput valmiiksi aamua varten!

Syysterkuin,

Suvi

17 Oct 2013

Instagram sivupalkissa

Tällä kertaa tästä hiljaisuudesta en voi syyttää kiirettä tai laiskuutta. Syypää tällä kertaa on Suits. Mahtava tv-sarja, johon ollaan täysin koukussa, suosittelen kokeilemaan! (En voi olla ainoa, jonka mielestä Gabriel Macht näyttää George Clooneyn nuoremmalta kopiolta, nam! ;)

Mutta, vaikka täällä on näin hiljaista, Instagram päivittyy kyllä lähes päivittäin. Osa teistä lukijoista ei varmastikaan käytä kyseistä ohjelmaa, joten löysin sivuston *klik*, jonka kautta voin ladata Instagram räpsyni suoraan tuohon blogin sivupalkkiin. Niitä voi siitä selata ihan alkuaikoihin asti ja viimeisimmät kuvat päivittyvät aina ylimmäksi. Toistaiseksi vaikuttaa todella kätevältä, katsotaan miten käy :)

Täällä on siis ollut tuon kyseisen tv-sarjan vuoksi hiljaista niin remontti-, sisustus kuin bloggausrintamallakin. Oman osansa tietysti toi se, että miehen piti tuoda töitä kotiin muutamana iltana.
Tällä viikolla saapui kuitenkin muutama viikko sitten tilaamani olohuoneen matot. Näitä olen siis metsästänyt kissojen ja koirien kanssa joka liikkettä ja nettikauppaa myöten. Puhtaan valkoisia ryijymattoja on uskomattoman hankala löytää, kun Ikeakin lopetti Hampenin valmistuksen valkoisena. Nämä löytyivät lopulta paikallisesta sisustusliikkeestä, koon vuoksi piti vain tehdä erikkotilaus.

Suttuiset, pimeällä napatut kuvat, yritän ottaa parempia, kunhan ehdin.

Saapuneet matot saivat aikaan verhotangonkin ripustuksen ja nyt kaksi verhoa on saatu ripustettua (kolmas odottaa vielä silittämistä) ja niistä puuttuu vielä koukut, jotta ne laskeutuvat nätimmin. Niitä varmaan nappaan mukaani huomenna, kun on muutakin asiaa kaupunkiin.

Viikonlopuksi lähdetään Tanskaan, Fredrikshavniin kylpemään. Kylpylähotelli The Reef on saanut paljon kehuja kavereilta ja sukulaisilta, jotan päätimme lähteä kokeilemaan. Willaa on teho-rasvattu kortisonilla ja pehmittävällä nyt reilu viikko, josko iho kestäisi tuon reissun paremmin. Jännityksellä odotamme myös mitä pitää sisällään hotellista varaamamme Merirosvo huone :)

Hyvää viikonloppua!

1 Oct 2013

Hypitäänkö hyppistä vai pelataanko tvistiä?

Meillä on ollut aivan mahta ilta!

Mies kävi töiden jälkeen ostamassa kaksi hyppynarua, olivat Elisan kanssa puhuneet meidän onnettomasta, todella pehmeästä hyppynarusta, jolla on todella vaikea hyppiä. Koulussa hyppivät paljon hyppynarulla ja Elisa halusi harjoitella kotona.
Ruuan jälkeen me sitten ulkoistauduttiin koko porukka ja hypittiin. Opetettiin lapsille erilaisia hyppis-leikkejä ja saatiin mahtavat naurut kun ohi kulkeva naapuri yhtyi leikkiin mukaan. Naapuri on varmasti jo lähemmäs 70-vuotias!


 Pahoittelen huonolaatuisia kuvia, oli vaikea kuvata tilannekuvia kun toimi itse 'tolppana' :)



Tämän jälkeen innostuttiin opettamaan lapsille pikipadan säännöt ja tajusin miten mahtavaa kun lapset ovat jo näin isoja! Tämä voi kuulostaa jotenkin tyhmältä, mutta jotenkin vain ovet aukenivat aivan uusiin ulottuvuuksiin. (Samanlainen Ahaa-elämys tuli viime jouluna kun lapset oppivat pelaamaan Unoa :)
Näihin tällaisiin leikkihin heittäytyy itsekin mukaan ihan eritavalla kuin esimerkiksi minä auto-leikkeihin. En vain osaa. En kertakaikkiaan voi ymmärtää mitä hauskaa siinä voi olla ja olenkin yleensä hätää kärsimässä kun pitäisi keksiä jotain Willaa kiinnostavaa puuhailua.
Elisan kanssa on helpompaa, tykätään molemmat mm. askartelusta ja valokuvaamisesta. Tuosta syystä Elisa saikin oman kameran 4-vuotislahjaksi, kun tajusin, että siinä meille jotain yhteistä puuhaa, josta molemmat nauttii.

No, me oltiin siis ulkona koko ilta ja vielä sisään tullessa askarreltiin kuminauhasta tvistnauha. Ongelmaksi muodostui oma muistini ja siksi kysynkin nyt teiltä:
Miten sitä  tvistiä nyt pelattiinkaan?
Yksi leikki oli sellainen, että molemmat 'tolpat' tekevät nauhasta 'sotkun' ja sitten muut yrittävät päästä tuon sotkun läpi koskematta nauhaan.
Mutta sitten oli vielä erilaisia hyppyleikkejä, 'tolpat' pitivät nauhaa nilkoissa/polvissa/reississä ja sitten piti hyppiä narun yli, astua sen päälle, erilaisin sarjoin. Miten se oikein meni?
Hyppisleikkeistä muistan Ranskalaiset, Pikku Karhun ja Aakkoset. Mitä muita niitä oli?

Me ollaan ihan fiiliksissä! En malta odottaa, että voin opettaa lapsille miten leikitään kirkonrottaa, purkkista, kymmentä tikkua laudalla tai maita. Huomenna meinataankin suunnistaa hiekkakentälle ja kokeilla miten maiden pelaaminen sujuu :)


29 Sept 2013

Mahti viikonloppu

Meillä on takana aivan mahtava viikonloppu. Perjantai aamupäivällä saapui ystäväni kahden poikansa kanssa. Willa hoiti 'isonpojan' velvollisuutensa hienosti, keräten 1,5-vuotiaan tieltä kaiken särkyvän ja nosti ne tämän ulottumattomiin. Teki niin hyvää työtä, että illalla vielä etsittiin mm. kaukosäätimiä ;)

Lauantaina käytiin Elisan kanssa shoppailemassa Göteborgissa, löytyi mm. ne kauan kaivatut olohuoneen verhot. Niitä ei tosin ole vielä ripustettu, joten mieli saattaa vielä muuttua.
Illalla käytiin faffan luona syömässä ja lapset saivat leikkiä serkkujensa kanssa; jalkapalloa ja vesivärimaalausta. (Kesken kiivaan jalkapallopelin Willa pysähtyi poimimaan minulle kukkia ♥)



Tänään iltapäivällä miehen lähdettyä viemään Elisaa tanssitunnille, lähdimme minä ja Willa puutarhahommiin. Tarkoitus oli vain vähän kuopsutella ja siistiä, mutta loppujen lopuksi saksimme alas melkein koko valtavan alppiruusupuskan. Puskassa kasvoi alppiruusun lisäksi iso syreeni,  vuorimänty ja jonkinlainen paju, joten sekametelisoppa oli valmis. Paksuimmat oksat vielä töröttävät paikoillaan ja ne pitää sahata moottorisahalla, mutta jo nyt näkee valtavan eron. (Jollei ota huomioon, että koko pusikko makaa nyt pitkin nurmikkoa...)

Ihana, rentouttava viikonloppu siis takana ja tämän voimalla on hyvä lähteä uuteen viikkoon. Willalla on huomenna viimeinen päivä vanhassa päiväkodissa. Uuteen tutustuminen alkaa vasta 15/10, joten seuraavien viikkojen aikana joudutaan joustaman koulusta ja töistä vuorotellen. Itselläni on onneksi monta etäpäivää ja mies pystyy tekemään töitään kotoa käsin, joten minkäänlaista paniikkia ei pitäisi syntyä.

Hyvää alkavaa viikkoa!

27 Sept 2013

Tv-taso

Tv-taso pohdinnat on saatu päätökseen.Ikeastahan se loppujen loppuksi haettiin, muut vaihtoehdot olivat joko väärän kokoisia (Artiq) tai sitten hinta olisi noussut liian korkeaksi (Arctic).



Olen kuitenkin ihan älytömän tyytyväinen tähän ihanuuteen. Tämä on neljästä BESTÅ-seinähyllystä koottu ja ovet ovat korkeakiiltovalkoiset. Tulevaisuudessa on tarkoitus nostaa nämä seinälle, ehkä n. 15-20cm korkeuteen. Samaten televisio on tarkoitus kiinnittää seinään kiinni. Emme kuitenkaan aio kiinnittää tätä meidän paksukaista, haaveilemme ohuemmasta LED-televisiosta ja kiinnitys on ajankohtaista vasta sellaisen saavuttua.
Kokonaisuus on kyllä todella hyvä näinkin, ihan lattian tasossa. Jännityksellä kyllä odotan, miten helposti tuo pinta naarmuuntuu esim. imurin kolahduksista.
(Hyllyt ovat vielä kiinnittämättä toisiinsa, en uskaltanut sitä tehdä yksin. Samaten mietin, että jos nuo saumakohdat tulevaisuudessa häiritsevät, tähän voisi päälle laittaa jonkunlaisen tason.)
Kaappeihin saa piiloon mm. digiboxin, reitittimen ja DVD-soittimen. Miia vinkkasi ir-jatkajasta, jonka avulla kaapissa olevia laitteita voi käyttää oven läpi. Mies vertailee parasta aikaa erilaisia vaihtoehtoja ja parhaan löydyttyä laitamme sen tilaukseen.


Hyvää perjantai-illan jatkoa,
Suvi

24 Sept 2013

Kuinkas sitten kävikään...

Olen todella hitaasti lämpiävää sorttia, mitä tulee uutuuksiin niin vaate- kuin sisustusrintamallakin. Kun pillifarkut tekivät tuloaan mietin, että tuollaisia ei tule koskaan löytymään omasta vaatekaapistani. Aivan tajuttoman hirvittiävät housut!
Kuinkas sitten kävikään, tällä hetkellä omistan viidet farkut joista neljät ovat mallia pilli ja yhdet suoralahkeiset. Viime keväänä vein kierrätykseen viimeisetkin bootcut-farkkuni ja ihmettelin, miten olen voinut sellaisia edes käyttää. Nehän saavat jo valmiiksi lyhyen varteni näyttämään vielä lyhyemmältä ja lenkkarit jalassa tuli jotenkin hiphoppari-fiilis.
Sama oli tennarien kanssa. Alkuun vieroksuin kyseisiä popoja, mutta lopulta lämpenin niillekin.

Nyt olen lämmennyt sisustuksen saralla String-hyllykköön. Kun niitä alkoi ilmestyä blogeihin muutama vuosi sitten ajattelin, että "Hyi, miten se nyt tuollaisen hyllyn?" Mutta kun niitä alkoi näkymään useammassa blogissa, eri tavalla somistettuina, aloin lämmetä. Viimeisen sysäyksen toi kesäinen vierailu Elisan kummien luona; olohuoneessa pocketteja kaksin kappalein. Olin myyty.

Ja ei, en ole vielä sellaista ostanut. Täytyy ensin saada paikalleen kaikki jo valmiina olevat olohuoneen kalusteet, tauluhyllyt ja valokuvakollaasit, ennen kuin päätän, josko se vielä tuntuisi sopivan.
Kaikki odottavat valmiina, kunhan saan päätettyä oikeat kohdat. Taas pähkäilen, että onkohan se hyvä siinä ja millä korkeudella ja ja ja ja. Epävarmuus. Tai ehkä kyseessä on jonkinlainen kunnioitus seinäpintoja kohtaan. Kun on itse ollut mukana näitä tekemässä, en halua mitään huteja ja ylimääräisiä reikiä seiniin.
Ja todellisuudessa kun minä en ole edes meidän perheen perfektionisti. Todellisuudessa minulla menee hermot, kun mies on niin tarkka. Joka ikinen asia pitää olla just eikä melkein. Kun sanon, että hyvähän tuo on, toteaa hän, että hyvä ei riitä ja tekee uudestaan. Ja uudestaan. Ja tätä jatkuu niin kauan kunnes on itse tyytyväinen. Minun aloittaessani maalaamista tai tasoittamista, huomauttaa yleensä ohi mennen, että älä nyt sitten tee vain vähän sinne päin. Tuntee minut liian hyvin ;)
Mutta, mitä väliä sillä on jollei se näy mihinkään? Kaapinoven sisäpuoli, kuka sinne nyt kurkkii?
Riittää kun hän itse tietää sen, kuulemma. Hmph!
No, itse olen samanlainen joissain muissa asioissa, joten olen pitänyt suuni kiinni :)

Pukeutumishuone on jo tasoitusvaiheessa. Katto- ja jalkalistat on maalattu ja huomenna on edessä uusi hionta ja tasoitus. Mies suunnittelee, että valmista olisi viikonloppuna. Sitten alkaakin kaappien kokoaminen ja sisustaminen, sitä odotellessa :)

Jottei postaus jäisi ihan kuvattomaksi, tässä meidän kolme vuotias,
joka oppi ajamaan ilman apupyöriä tänä kesänä.
Suuri on esimerkin voima, kuopus oppii kaiken aiemmin :)