KESÄKIIREITÄ

Täällä ollaan, ei vain ehdi juuri kameraa käsissä pidellä.

Tuntuu, että koko ajan saa olla menossa johonkin.

Kävin Suomessa ihan itsekseni.

Viisi päivää ilman kenenkään kitiniöitä ja vikinöitä.

Syy vierailulle ei ollut se kaikkein mieluisin,

mutta nautin yksin olosta kyllä täysillä.

Lähtiessäni ostin kaapit täyteen ruokaa, jotta pärjäävät ilman kaupassa käyntiä.

Mutta kuinkas ollakkaan, ostin vahingossa Willalle ruokaa joka sisälsi maitoproteiinia.

Puoli purkkia oli syönyt ja sen jälkeen alkoi silmien hierominen,

punertuminen ja turpoaminen. Hengitys ei kulkenut kunnolla.

Ambulanssin olivat joutuneet soittamaan ja pieni mies matkusti lastensairaalaan.

Sekä amblulanssikuskit, että lääkärit sairaalassa olivat ihmetelleet lääkkeiden puutettamme.

Meille on vain määrätty Ataraxia iltakutinoihin ja Bricanyliä ajoittaiseen hengenahdistukseen.

Nyt lääkäri kirjoitti reseptin nestemäiseen kortisoniin ja toisenlaiseen allergialääkkeeseen.

Ja ensi viikolle saimme ajan paikalliselle lastenlääkärille, jotta opettavat adrenaliinikynän käytön,

tämän jälkeen saamme sen kotiin.

Emme osanneet aavistaakaan Willan olevan NÄIN allerginen.

Jotenkin vain oletimme molemmat, että maitoproteiinia saadessa menee maha kuralle,

tulee näppyjä yms. oireita.

Toisaalta oli hyvä, että tämä selvisi näin "helpolla", nyt olemme varautuneet tulevaisuudessa ja kauhulla odotamme kesän itikoita. Oppia ikä kaikki.

Sisar Ei-Niin-Hellä-Eikä-Niin-Valkoinenkaan.