[Pepparspray]: Willan allergiat

20 Sep 2013

Willan allergiat

Blogiini eksytään usein allergioihin liittyvillä hakusanoilla, joten ajattelin tehdä pienen päivityspostauksen aiheesta.

Willa (10/09), sai ensimmäisen allergiadiagnoosinsa parin kuukauden ikäisinä. Oireina olivat tajuttoman kuiva iho, joka ei talttunut vaikka kuinka rasvasimme ja öljysimme. Lääkäri määräsi antibioottikuurin, pehmittävän voiteen ja kortisonirasvan. Prick-testillä todettiin maito- ja kananmuna-allergia. Koska minä vielä tuolloin imetin, yritin jonkun aikaa mennä maidottomalla ja kananmunattomalla imetysdietillä, mutta Willan ollessa 4kk lääkäri suositteli imetyksen lopettamista molempien alhaisen painon vuoksi. Itse en ole ennen tuota ollut minkäänlaisella dietillä koskaan, olen aina syönyt mitä on mieli tehnyt, joten tuollainen rajoitus johti lopulta siihen, että söin aivan liian vähän. Oma painoni putosi huimasti ja Willan painokäyrään tuli selvä lasku.
Lääkäri kirjoitti Nutramigen reseptin ja aloitimme pikkuhiljaa pojan totuttamisen sen makuun. Lääkäri suositteli sokerin lisäämistä ensimmäisinä päivinä ja nopeastihan tuo tottui korvikkeen hirvittävään makuun. (Tuohan siis haisee ja maistuu aivan järkyttävän pahalle, alkuun korviketta sekoittaessa piti ihan pidätellä yökkäyksiä.)

No, korvikkeella mentiin ja Willa alkoi kasvaa aivan silmissä. Söi valtavia annoksia ja alkoi ottaa isäänsä kiinni kasvukäyrällä. Painoa tuli kilo kuussa ja tuo kasvutahti jatkui aina 1-vuotispäivään saakka. Ihon kunto parani huomattavasti imetyksen loputtua.
Jossain siinä neljänkuukauden paikkeilla kävimme myös Suomessa ja äitini vaati saada maksaa vierailun lasten allergioihin erikoistuneelle lääkärille. Vierailu kannatti, lääkäri kuuluu alansa huippuihin ja saatiin reseptiä niin kutinaa helpottavaan allergialääkkeeseen, kuin hilseshamppooseen. Kyselin lääkäriltä myös kahdesta kissastamme. Totesi, että jos on noin  vahva kananmuna-allergia näin nuorena, niin eläinallergioiden riski kasvaa huomattavasti. Kotiin palattuamme aloitimme uusien kotien etsimisen kissoille.

Kesällä 2010 Willa söi ruokaa, joka sisälsi sekä kananmunaa, että maitoproteiinia. Siitä seurasi hengenahdistusta, paukamia ja nokkosihottumaa. Ambulanssikyyti sairaalaan. Allergioiden voimakkuus tuli meille täytenä yllätyksenä.
Tuo oli täysin oma mokani. Olin lähdössä Suomeen viideksi päiväksi osallistuakseni hautajaisiin. Kävin ennen sitä ruokakaupassa, jotta kotona hommat sujuisivat mahdollisimman mutkattomasti. En lukenut tuoteselosteita tarpeeksi tarkasti.
Samana kesänä altistui myös kloorivedelle, josta tuli vahva reaktio.

Kuukausien kuluessa mietin, että oliko se nyt kuitenkaan tarpeellista luopua niistä kissoista. Vahvistuksen tuolle päätökselle saimme kuitenkin jo seuraavana syksynä kun Willalla todettiin astma. Alkuun oli puhe infektioastmasta, mutta vierailtuamme lastenklinikalla astman tiimoilta muutaman kerran, merkittiin tuo astmaksi.

Willa on altistunut maidolle muutamia kertoja. Vahvin reaktio tuli kuitenkin keväällä 2011, kun kaatoi lasillisen maitoa päällensä. Allergian vahvuus tuli jälleen yllätyksenä. Pelkkä iho kosketus riitti aiheuttamaan hengenahdistusta.

Syksyllä 2011 testattiin jälleen, tuloksena pähkinäallergia. Monia muitankin on vuosien varrella testattu, mm. vilja-, kala- ja pölypunkkiallergia on saatu poissuljettua.

Kesällä 2012 teimme klooritestauksia. Mitään isompaa reaktiota ei tullut ja pystyimmekin vierailemaan vesipuistossa ja uimahallissa. Iho tietenkin kuivui noiden vierailujen yhteydessä, mutta saimme sen suht nopeasti taas parempaan kuntoon.
Samana kesänä tuli reaktioita eläimistä. Syksyllä allergiatestit näyttivät vahvaa kissa- ja koira-allergiaa. Saatiin miedompi allergialääke annettavaksi kun vierailemme paikoissa, joissa on kissoja tai koiria.

Keväällä 2013 kävimme sisävesipuistossa uimassa. Seuraavana päivänä lähdin lasten kanssa viikoksi vanhempieni luo. Kotiuduttuamme huomasimme, että mikään määrä rasvausta ei auttanut. Willan iho oli ja pysyi, kuivana ja kutisevana. Kortisonikuuri sai ihon paremmaksi, mutta heti sen loputtua lehahti iho taas punaiseksi ja poika raapi itsensä verille harva se päivä. Huomasimme pientä aivastelua sillon tällöin ja tästä sainkin idean siitepölyistä. Kävin klinikalla keskustelemassa asiasta ja allergiakokeet sovittiin syksylle.
Siellä käytiin nyt elokuussa ja prick-testit näyttivät vahvaa allergiaa puiden ja heinien siitepölyille. Pölypunkki testattiin myös, mutta siitä ei reaktiota tullut. Hoitona päivittäinen allergialääkitys helmikuusta syyskuuhun.
Kesällä kävimme myös sirkuksessa, Willalle annettiin allergialääke ennen sinne menoa, mutta se ei auttanut. Emme tiedä oliko kyse varsinaisesta allergiasta, vaiko huonosta ilman laadusta ja astmasta, mutta pieni epäilys hevosallergiasta jäi kytemään. Tuota ei vielä ole testattu, poika kun ei toistaiseksi ole altistunut hevosille eikä varmasti ihan lähiaikoina altistukaan, joten emme pidä kiirettä sen kanssa.
Nyt on myös kokeilussa risti-allergiat. Pyrimme välttämään raakaa omenaa, raakaa porkkanaa, sitrushedelmiä, paprikaa ja tomaattia.

Tässä siis tähän mennessä todetut allergiat: maito, kananmuna, pähkinät, koira, kissa, puiden ja heinien siitepölyt.

Blogin sivupalkissa on tunnistelista, josta löytyy myös allergia. Olen yrittänyt suurimmat allergiaa koskevat postaukset merkitä sen alle, mutta tietysti osa on unohtunut.

Yritän tehdä myös postauksen elämästä moniallergisen lapsen kanssa ja atooppisesta ihosta. Muistan itse minkälainen paniikki oli päällä kun ensimmäiset allergiat todettiin. Sittemmin tähän on tottunut ja varsinkaan Willan ruoka-aineallergiat eivät juuri omaa arkeamme hetkauta. Meillähän toki näitä allergioita on vähän, tiedän tapauksia joissa lapsi saa syödä vain muutamaa ruoka-ainetta. Ja onneksemme Elisa on säästynyt allergioilta, joissan perheissä allergisia ovat kaikki lapset.

Tällaisia mietintöjä vielä tälle illalle :)






No comments:

Post a Comment

Kiitos viestistäsi ♥