![[Pepparspray]](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw9-IO2RZvKrD9SAyHSZTYb2qcEwLuEsAK6BbzHCNCmH9vuRGDtkPtSax3PrLi6SAs0gOEV7uoDL9ny9b9yvDsoCG0LryhMda8AyGuFGer1T1eRtCFnVC4uGMoKh3ewuuydW9wcbmuHcVJ/s1210/blogiheaderflat3.png)
Rakastan rytmejä. Saan varmuutta siitä, kun päivässä on ennustettavuutta. Ja olen sitä mieltä, että se luo lapsellekin turvallisuuden tunnetta, kun tietää noin suurinpiirtein mitä on tulossa. Tiedän; tämä asia jakaa mielipiteet täysin, olen saanut kommentteja niin puolesta kuin vastaan Elisan ollessa pieni. Toisten mielestä lapsen päivärytmi on ihan lapsesta itsestään kiinni, siihen ei saisi puuttua, toisten mielestä sitä saa muuttaa vasta toisen ikävuoden aikana. Itse kuitenkin haluan, että lapsi saa tarvitsemansa unen ja voin sopia omat menoni tämän aikataulun ympärille.
Ensimmäisen kanssa se oli helppoa, etsin vaan parhaan mahdollisen rytmin omaan aikatauluun sopivaksi. Nyt pitää huomioida niin monen monta menoa ja seikkaa. Willan rytmi siis pitäisi saada pujotettua meidän päivään sopivaksi, ettei tarvitsisi herättää kun pitää viedä Elisaa päiväkotiin, hakea miestä töistä jne.
Ensimmäisen kanssa se oli helppoa, etsin vaan parhaan mahdollisen rytmin omaan aikatauluun sopivaksi. Nyt pitää huomioida niin monen monta menoa ja seikkaa. Willan rytmi siis pitäisi saada pujotettua meidän päivään sopivaksi, ettei tarvitsisi herättää kun pitää viedä Elisaa päiväkotiin, hakea miestä töistä jne.
Arkipäivämme runko:
7:00-7:30 Elisa herää
8:00 Aamupalaa
(9:00 Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Elisa päiväkotiin.)
12:00 Elisan lounas
12:30 Elisan päiväunet
(14:00 Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Elisa päiväkodista)
14:30 Elisalle välipalaa
16:00 Haemme miehen töistä.
17:00-18:00 Illallinen
19:00-20:00 Elisan iltapuuhat
20:00 Viimeistään Elisa nukkumassa.
23:00-24:00 Me käymme nukkumaan.
Willa nukkuu yönsä hyvin, hän ei itkeskele, ei huuda eikä mekasta. Hän on tyytyväinen maatessaan vieressäni vaikka olisikin hereillä. Willa käy yleensä nukkumaan samaan aikaan meidän kanssamme ja uni maistuisi aamulla paaaaaaljon pidempään, viikonloppuisin saatamme nukkua joskus 11:00 sakka.
Willa nukkuu yönsä hyvin, hän ei itkeskele, ei huuda eikä mekasta. Hän on tyytyväinen maatessaan vieressäni vaikka olisikin hereillä. Willa käy yleensä nukkumaan samaan aikaan meidän kanssamme ja uni maistuisi aamulla paaaaaaljon pidempään, viikonloppuisin saatamme nukkua joskus 11:00 sakka.
Willan päivärytmiltä haluan, että se olisi yhteneväisempi Elisan rytmin kanssa. Että lapset nukkuisivat suurinpiirtein samoihin aikoihin. Molemmat nukkuvat 12h yöunet, joten aivan mahdotonta sen ei pitäisi olla, pikku hiljaa, vartti eteen tai taakse, tähän voi mennä ja varmasti meneekin paljon aikaa.
Kaipaisinkin vinkkejä, minkälaisia päivärytmejä teidän lapsilla on? Jos lapsia on useampia, millaisilla ikäeroilla, miten päivä rytmittyy, vai rytmittyykö lainkaan? Nukkuvatko lapset samaan aikaan ollenkaan? Itse ainakin kaipaisin pientä hengähdystaukoa päivällä, pientä hetkeä hiljaisuutta molempien nukkuessa. Onko se liikaa vaadittu?
3 comments:
Ei ole liikoja vaadittu. Kun Ottoa ootin, päätin silloin yhden ainoan asian: lapset nukkuvat päiväunet samaanaikaan. Muistaakseni Oton ollessa 4kk sain moisen onnistumaan. Ja että olin iloinen juurikin tuosta pienestä hengähdyshetkestä. Välillä oli vaikeuksia, lapset eivät halunneet nukkua ja ravasin hyssyttelemässä kahden huoneen välillä. Saimi myös useasti herätteli Ottoa. Sisua vaati, mutta nykyisin taas toimii ihan hyvin. Ottoa muistaakseni aina pidin hereillä pitempään tai annoin nukkua vain pienet torkut ja sitten herättelin miestiä, jotta nukkuisi siskon kanssa samaan aikaan. Näin mentiin ja nykyinen rytmimme on:
7-7.30 ylös
8.00 aamupala
11-11.30ruoka
viim. 12 päikyille
14 välipala
16 ruoka
19.30 iltapala
20.00 jälkeen unille
Tsemppiä ja tarmoa! Sillä pääsee pitkälle! :)
ei tosiaankaan ole liikoja vaadittu. meidän pojilla on ikäeroa lähes tasan kaksi vuotta. alku oli ihan mahtavaa. esikoisella oli jo hyvä päivärytmi, lähes samanlainen kuin huuuhtalan nykyinen rytmi.vauski vaan koulittiin siihen samaan, vaikka tottahan aluksi toinen nukkui milloin sattui. aika nopeasti päivät alkoi muotoutua. parasta aikaa oli kun molemmat nukkui päivällä samaan aikaan, mutta sitä riemua ei kauaa kestänyt kun esikoinen jätti 2,5 vuotiaana päikyt pois. päivärytmissä ei sen jälkeen ollut muuta eroa kuin se, että maxilla oli päikkyjen sijaan lepohetki silloin kun alex nukkui ja se, että max meni illalla pari tuntia alexia aikaisemmin nukkumaan.
pojat on nukkuneet lähes alusta asti samassa huoneessa ja en voi vieläkään kuin ihmetellä sitä, että vaikka toinen karjuisi ei toinen herää.. :D
kyllä se siitä! pidät vaan rytmistä kiinni ja omista päätöksistäsi. :)
kivaa päivää. :)
(ihana muuten tuo pitsimekko!)
Meillä tuo pikkuprinsessa alkoi nukkua päikkäreitään samaan aikaan poikien kanssa vasta, kun siirtyi yksiin päiväuniin. Jouduin ensin aikaistamaan pojille tuttua päiväuniaikaa, mutta pikkuhiljaa ollaan venytetty pikkusen myöhemmäksi taas.
Kaikki kolme lasta ovat aamuvirkkuja ja illantorkkuja, onneksi. Ikäeroa vajaat neljä vuotta (pojat nyt 5v4kk ja tyttö 1v8kk).
Poikien ollessa vauvoja, pidin jonkin aikaa päivärytmipäiväkirjaa ja seurasin vauvojen luontaista rytmiä. Sitten sumplin kaikille sopivan yhteisen rytmin.
Nyt mennään näin:
klo 7 heräillään
klo 8 aamupala
klo 10 ulkona
klo 11.30 lounasaika alkaa
klo 12.15 laitan pikkupimun nukkumaan (pojat saavat lueskella kirjoja sen aikaa omissa sängyissään)
klo 12.30-13 luen pojille satuja sohvalla
klo 13 pojat lepäilemään
klo 14.30 välipala-aika alkaa
viim. klo 16 ulos
klo 17-17.30 alkaa päivällinen
klo 19 iltatoimet alkaa, myös iltapala-aika
klo 20 lapset nukkuu tai ainakin melkein
Ajat siis noin-aikoja. Jos kaikki lapset nukkuvat pitkät päiväunet, on välipalakin myöhemmin. En mielellään herättele lapsia kesken unien. Jos pojat eivät nuku, niin ei haittaa, levätä pitää vähän aikaa. Sitten yritetään olla hissukseen, ettei sisko heräisi. Toinen pojista vain on sellainen, että vaikka olisi muka hiljaa, niin silti lähtee vain kummasti ääntä...
Väsyttävin aika itselleni oli juuri silloin, kun tyttö heräsi justiinsa silloin, kun sain pojat päiväunille. Ei siis just sitä omaa aikaa ollenkaan päivisin. Mutta näin jälkeenpäinhän se aika tuntuu lyhyeltä. Jos yhtään lohduttaa.
Jaksuja!
Post a Comment
Kiitos viestistäsi ♥